keskiviikko 27. helmikuuta 2013


Suomen reissuun mahtui monenlaista tekemistä mutta myös juhlaa, eli Alex Johanneksen ristiäiset. Se olikin mukava päivä sukulaisten ja ystävien kanssa! Olimme käyneet tapaamassa pappia jo etukäteen ja todenneet, että kastetilaisuus menee sitten lapsen ehdoilla, sillä onhan aika eri asia kastaa pieni vauva kuin parivuotias vilperi. Molemmat pojat jaksoivat kuitenkin tilaisuuden todella hyvin ja kuuntelivat puhetta ja laulua kiinnostuneina. Pappi oli lämminhenkinen ja oli etukäteen kertonut Alexille mitä tulee tapahtumaan. Liekö se auttanut vai mikä kun poika kastamisen jälkeen huudahti "Lisää vettä!". Kummit Tiina, Tero ja Kalle (Sanna oli jäänyt Minnin kanssa Hyinkäälle) osallistuivat tilaisuuteen lukemalla tekstejä ja ihan vain olemalla läsnä,  samoin kuin molemmat isoisät. Tero säesti vielä  virret ja minun lauluni sekä Hennan ihanaa laulua kahvitilaisuudessa. Oli siis oikein leppoisa ja mukava tunnelma, vaikka etukäteen päivää jännitinkin.






Mummi oli Marjatan avustamana kattanut pöytään monenlaista herkkua ja juhlistimme tilanetta vielä kuohuviinilläkin kuten Mikaelinkin kastetilaisauusen jälkeen. Mikael ja Henna lauloivat kauniisti kumpikin omalla tavallaan. Miuku siis lähinnä piti mikrofonia ja hyräili "Jambo, bwana"-laulua kun Henna lauloi aina niin kauniilla äänellään.








Muuten nautimme talvesta täysin siemauksin, vaikka myönnettäköön että hieman olin vierautunut lumesta ja jäästä. Lumihangessa kävimme kyllä saunasta pyörimässä koko perheen voimalla useampaan otteeseen. Muuten talvi tuntui aika pimeältä, harmaalta eikä niin kovin mukavalta. Ulos pitää tosiaan lähtemällä lähteä ja miettiä mitä päälle laitetaan. Paksut vaatteet tuntuivat itselläkin kömpelöiltä ja hankalilta. Pojat kyllä möyrivät hangessa ja nauttivat mäen laskemisesta ja talvikalastuksesta.

Tässä kylästellään Porvoon Hamarissa Impiöiden ihanassa talossa. Hauska oli katsella kun Veikko ja Alex tapasivat taas toisensa!








Kotiinpalatessa meitä odotti sähkökatkos, netti ei toiminut ja auton akku oli hyytynyt. Silti nautin jokaisesta Langata roadin potholesta eli kuopasta, järjettömästä liikenteestä ja hiostavasta ilmasta. Aamulla saatoin laittaa pojat puolipukeissa pihaan juoksentelemaan ja juoda itse aamukahvia auringossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti