Jakaranda kukkii

Se on ehdottomasti kevät nyt. Jakaranda on kukkinut jo useamman viikon upean violettina ja varistaa kukkalehtiä matoksi teille. Lapsilla oli koululla Flower festival lyhyiden sateiden alkamisen kunniaksi ja kaulassa roikkui kukista tehdyt kaulanauhat. Sateita on toki saatu odotella, mutta eiköhän ne tässä viikon, parin sisään ala. Ruoho on ruskeaa kuivuudesta ja paahteesta. Päivät ovat tosiaan olleet kuumia ja kuivia. Öisin on kuitenkin sopivan viileää.

Viime yönä heräsin ahdistavaan ja surkeaan itkuun. Kuulosti, niinkuin jollakin olisi ollut todella suuri hätä. En oikein hahmottanut mistä vaikerrus kuuluu ja kävin tarkistamassa, että pojat ovat sängyissään eivätkä harhailemassa jossain eksyksissä. Kiertelin ikkunoissa toteamassa, että askari istuu rauhallisena vartiopaikallaan eikä missään näy mitään erikoista. Tänään selvisi, että naapurin kotiapulainen oli yöllä saanut puhelimessa tiedon äitinsä kuolemasta ja itki tätä. Meidän askarimme oli reippaana käynyt komentamassa naista olemaan hiljempaa...No, onneksi ei ollut kysymys pahemmasta vaikka tietysti surullinen asia.

Poikien iltapuuhiin kuuluu tenniskentällä pyöräily. Marko pallottelee omia tenniskuvioitaan ja pojat ajavat ympyrää kovaa vauhtia. Hauskaa menoa ja hyvin pyörii pyörät.

Tänään on vietetty Mashujaa-päivää eli sankareitten päivää ja oli yleinen vapaapäivä. Ei hassumpaa. Eilen tarjosimme Piialle ja Turkalle skandinaavista ruokaa eli silliä ja lohisoppaa ja tänään käytiin vielä porukalla Kitengelassa ja lounaalla Karenin brittiravintolassa Purdy Armsissa. Tänään paikalla oli pomppulinnoja kaksin kappalein ja pojilla tietysti hauskaa. Miuku sai paistaa itselleen pitsan ja pikkupojat popsivat seisovasta pöydästä kalapuikkoja. Täällä on kyllä ihanaa, kun ravintoloissa on usein isot pihat ja tilaa lasten juoksennella. Mukava myös meidän istuskella pihassa ulkosalla.