Löysin Toi-marketilta mm Mikaelille uuden kokkitakin. Pakkohan se oli 1,50 € ostaa, kun vanha oli käynyt pieneksi ja poika kokkailee aivan valtoimenaan. Aamulla hän laittaa takin päälleen, ottaa kynä ja paperia ja kirjaa ylös, mitä asiakkaat haluavat aamiaiseksi. Sitten hommiin: puuroa kattilaan, baagelia leivänpaahtimeen ja äidin maitokahvin maito mikroon...iltapäivällä alkaa vihannesten pilkkominen ja siinä on sormet vaarassa kun kurkut ja tomaatit pilkkoutuvat salaattiin. Viikonloppuna hän teki lihapullia tyhjään munakennoon jauhoista ja kananmunista. Taisivat mukaan taikinaan mennä myös pöydällä olleet pähkinät. Valitettavasti ruoanlaittoon ei meinaa kelvata pihalta löytyvät ruoka-ainekset kuten hiekka, kivet jne vaan aina pitäisi olla oikeita aineksia. Joku aika sitten Mikaelilla oli taas kauppa pystyssä (olikohan ollut kolmas kauppa sille päivälle) ja yhtäkkiä huomaan, että hän on avannut 4 maustepurkkia ja yhden vaniljakastikejauhepurkin ja sekoittanut ne kivaksi mössöksi. Mössöä oli sitten kaadettu termospulloon ja toiseen purkkiin. Kiva kun mielikuvitusta riittää!
Tätä soppaa ei sentään pikku-kokki tehnyt. Olipas ihanaa lohikeittoa!! Ja vielä on pari palaa pakasteessa.
Tänään haastattelimme Pietan eli Samran äidin kanssa Wendyä, amerikkalaista diplomaatin vaimoa, jota kokeilemme Miukun ja Samran englanninopettajaksi. Oikein oli pätevän ja mukavan oloinen nainen. Hän on asunut miehensä kanssa mm. Latviassa, Etelä-Koreassa sekä viimeksi Saudi-Arabiassa ja joka paikassa opettanut englantia yksityisesti pienille lapsille. Wendyllä oli kivoja ajatuksia siitä, mitä hän lasten kanssa tekisi ja oli syventynyt myös Montessori-pedagogiikkaan, mitä lasten koulussa harjoitetaan. Aloitamme Wendyn kanssa nyt perjantaina ja katsotaan, mitä lapset tuumaavat. Voi tulla hauskaakin! Pelkään vain miten Miuku suhtautuu hommaan, kun tarkoitus on olla meillä kotona. Ettei vain yhtäkkiä keksisi jotain omaa projektia ja pistäisi ranttaliksi!
Tämän viikon oma opetus on nyt ohi. Kivaahan siellä koululla on, mutta osa oppilaista on kyllä aika rasittavia. Viihdyn hyvin pienten päiväkotilasten kanssa ja toisaalta lukiolaisten, mutta 1-9 luokkalaiset ovat kyllä rasittavia. Tänään toki tunnit meni ihan mukavasti ja adhd-tapauksetkin olivat kohtuullisen rauhallisia. Ärsyttää, kun en kielellisesti kykene napauttamaan ruotsalaisia teinejä, eli paria yläasteikäistä, jotka vinkuvat tyhjästä. Välillä murisen suomeksi kun hermo menee...;) Nyt on seuraavien viikkojen aikana tarkoitus tehdä kahden viikon tunnit sisään, sillä odotamme kovasti Suomeen pääsyä.
Huomenna on lakinaisemme toimiston vihdoin tarkoitus aueta joululomalta. Jo on aikakin! Odotamme kovasti, että saisimme huomenna tietoa orderista. Suomalainen perhe, joka sai judgementin samana päivänä kuin men, sai orderin eilen. Eli heidän lakimiehensä oli tullut töihin jo maanantaina. Eli jännityksessä taas ollaan. Vaika samapa se mikä viikko sinne reissuun päästään, kunhan päästään!
Tiet ovat taas täyttyneet autoilijoista. Vielä viime viikolla oli ihanaa ajella tyhjällä Ngong Roadilla sinne tänne, mutta jo eilen ruuhkat olivat valtavat. Tänään lähdin kotoa kahdeksalta ja oli koululla 50 min myöhemmin...toiseen suuntaan matka kesti 20 min. Ärsyttävää, mutta minkäs teet. Koulut ovat alkaneet ja ihmiset palanneet lomilta. Tätä tämä on taas pääsiäiseen saakka.
Pihan suuri projekti on ollut jätevesisäiliön rakentaminen. Vanha säiliö siis romahti joku aika sitten ja nyt viereen kaivettiin uusi. Ihan vaan siis 3m syvä kuoppa maahan ja siihen sitten betonikansi ja aukko, josta säiliö voidaan tyhjentää. En osaa sanoa, kuinka pitkään tuollainen säiliö kestää täyttyä. Fundit olivat tehokkaita ja luotettavia. Pääpomona toimi vanha mies, joka on tehnyt putkihommia tähän taloon 1970-luvulta lähtien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti