Passihommia

Eilen saimme siis adoption orderin, jota on odotettu joulukuusta saakka. Se oli päivätty jo 3.1. mutta koska lakitoimistossa on ollut loma, saimme sen vasta nyt. Aamulla hoksasimme, että voisimme kenties jo tuolla orderin kopiolla laittaa Suomen passin hakuun ja niinpä aamupäivän orderkopio-odottelun jälkeen lähdimme toisen suomalaisperheen kanssa suurlähetystöä kohti. Mukana piti olla Markolta valtakirja ja lupa hankkia lapselle passi, passikuvia ja 120 €. Suomesta hankittuna tuo 5-vuoden passi maksaa muistaakseni 50 €, mutta täällä tulee näitä ulkomaankuluja päälle. Iloisena yllätyksenä kuulimme, että passin saa ehkä noutaa jo ensi viikolla! Katsotaan miten käy.

Tässä reippaat suomalaiset Simon ja Alex suurlähetystössä. Päikkäreiden aika olisi ollut jo toista tuntia sitten ja hieman oli liikkuvaisia poikia toimistolla.

Lähetystössä on passi- ja viisumiasioissa töissä sympaattinen Airi Kangas-niminen nainen. Hänet lähetettiin Nairobiin syksyllä Kabulista. Olisi kuulemme jo jäänyt eläkkeelle, mutta vielä "joutui"/pääsi tänne vuodeksi. Paul oli passia haettassa huudahtanut Airin nähdessään "mummo" ja tänään Alex huusi samantien Airin nähdessään "mummi"! Kylläpä naurettiin koko porukka, Airi mukaanluettuna.

Täällä jo suunnitellaan Suomeen tuloa ja samalla Alexin kastejuhlaa. Olen jo varannut Oulun Tuomiokirkon kryptan ja naispapin hoitamaan tilaisuutta. Eilen keksin, että voisin teettää täällä Altsulle kastepuvun, jota koristeltaisiin Kenian-värejä sisältävällä nauhalla. Huomenna menen kangaskauppaan katsomaan, minkälaisia valkoisia puuvilloja/pellavaa täältä löytyy. Mummi ja ukki ovat tänään käyneet Haaparannalla ja sieltä on tainnut tarttua juhlaa varten prinsessakakku...Nam nam!

Orianen joogatunnit ovat taas alkaneet ja minä aloitin tänään päiväni astangalla. Marko ei päivällä päässyt, mutta onneksi tänään oli iltajoogakin, josta hän juuri pimeän tullen palasi kotiin. Oli kuulemma ollut mahdottomasti sääskiä. Muuten ihanaa!

Eilen näin bensa-asemalla useamman auton, jota työnnettiin tankattavaksi. Ilmeisesti rahan puutteen vuoksi autoja bensaa laitetaan kerralla vain vähän ja koskaan ei sitten tiedä milloin se loppuu. Lisäksi autojen mittarit tuntuvan aika usein olevan hajalla, joten eipä tuota polttoaineen määrääkään kukaan välttämättä tiedä.

 

Tällä kaverilla on varmuudeksi haravoitaessa uimalasit päässä. Syy ei käynyt selväksi, mutta ilmeisen tärkeää oli. Ruohonleikkuri on muuten taas ollut useamman päivän korjattavana...jospa huomenna? Charles ja Jeremykin ovat hieman laiskistuneet ja taitavat tästä käänteestä olla mielissään.