Märkää ja mutaista

Viikon on nyt sadellut siinä määrin, että ruoho kasvaa aika reippaana (hyvä asia), kengät on kuraiset heti kun astut ulos (ei niin hyvä asia) ja konsertteja perutaan sateen vuoksi (kurja asia). Lucia-juhla Ruotsin lähettilään luona saatiin vedettyä kunnialla läpi. Päivä oli kirkas, tuntia ennen konserttia alkoi sataa kaatamalla mutta itse esityksen aikana vain ripotteli vienosti. Äänentoistolaitteet olivat toki märkiä, piano (jossa ei ole kantta) oli märkä ja maassa makoilleet piuhat olivat märkiä ja mutaisia. Voitte kuvitella miltä näytin, kun olin juhlamekko päällä ja paljain käsin käärinyt piuhat ja kannellut kamat autoon...punaista mutaa päästä varpaisiin! Siellä ne likaiset piuhat nyt odottaa, että joku pesisi ne seuraavaa keikkaa varten. 

Esitys meni hyvin ja kuoro oli kaunis valkoisissaan ja kynttilöiden valaisemana. En saa tähän linkitettyä fb:sta löytämääni kuvaa, mutta saan varmaan kuvia myöhemmin. Pientä säätöä aina laulajien kanssa, mutta kaikenkaikkiaan hyvin meni. Niin, pienenä yksityiskohtana kerron, että kuorolaisilla piti sääntöjen mukaan olla valkoiset sukat jalassa, ei siis kenkiä. Arvaatte sukkien kunnon esityksen jälkeen. Ruohikko nimittäin oli yhtä mutavelliä. Voi niitä juhlavieraita, jotka olivat tulleet korkeakantaisissa kengissä.

Kenia on juhlinut nyt 50-vuotis itsenäisyysvuottansa parilla ylimääräräisellä vapaapäivällä ja kotosalla onkin näin sadesäällä ollut rauhallista ja rentoa. Miuku piteli sadetta Rydonin kanssa koko aamupäivän ja ehti kokata siinä keitettyjä munia, papuja, ugalia ja vielä ylimääräiset teet. Aika kivaa heillä varmaan istuskella tulilla ja sade ropisee kattoon. Mitä lie juttelevat päivät pitkät.

Miukun kädentaidoista vielä pari esimerkkiä. Ompeleminen on kiinnostanut aina, mutta koulun myötä siitä on tullut ihan taitokin. Vai mitä sanotte 4-vuotiaan itsekorjaamista yöpuvun housuista?

Tässä meitä valaisee Miukun koulussa valama kynttilä.