Olin jo unohtaa, että mehän olimme perjantaina ensimmäisessä oikeudenkäynnissä, liittyen Alexin adoptioon. Tässä ensimmäisessä virallisessa istunnossa esiteltiin Alexin guardian ja todettiin meidän olevan läsnä. Aikamoista showtahan nämä oikeudenistunnot ovat. Tietenkään minulla ei ole kokemusta minkään muunkaan maan oikeusjärjestelmästä, mutta ovatko tuomarit todellakin niin suuria herroja ja rouvia, että lakimiehet nöyristelevät heitä mahdottomasti? Sellainen kuva nimittäin tästä showsta tuli. meidän lakinaisemme vaikutti ensitapaamisella todella modernilta ja osaavalta naiselta. Oikeudessa hän kuitenkin oli pelokkaan näköinen ja puhui mahdottoman hiljaisella äänellä. Ja kyse oli siis esittelykierroksesta!
Lähdimme Milimani Courtiin, eli lähelle keskustaa jo ennen seitsemää, mutta niin vain aamuruuhka yllätti ja olimme perillä tunnissa! Odottelua, odottelua ja vihdoin pääsimme sisälle taloon. Sielläkin vain odottelimme vuoroamme, joka tuli sitten yllättäen. Olimme jo edellisenä iltana nähneet, missä salissa asiaamme käsitellään ja että olisimme neljänsiä jonossa. Eväspussi oli pakattu ja ipad ladattu mahdollista odottelua varten. Kaikki meni ainakin tällä kertaa todella ripeästi ja jo klo 10 jälkeen olimme pois oikeussalista. Sisällä salissa olimme kenties 10 minuuttia. Kotimatkaan sitten meni yli kaksi tuntia, kiitos maatalousmessujen aiheuttaman ruuhkan...
Tästä siis voidaan sanovan alkaneen prosessin virallinen puoli, jonka eteneminen on nyt Herran hallussa ja vähän rouvienkin. Seuraavasta askeleesta ei voi tietää mitään, eikä prosessia voi tällä hetkellä ennustaa millään tavalla. Toivon, että kaikki selviää edes vaaleihin, eli maaliskuun alkuun mennessä. Se on siis realistinen vaihtoehto. Hyvällä lykyllä olemme Suomessa jo joulunaikaan, mutta en taida lähteä edes miettimään vaihtoehtoja. Me asumme ja olemme täällä ja adoptioprosessi kulkee omalla aikataulullaan.
Tänään kävimme Impalan ruohokentällä muotimessuilla. Pakkohan sieltä oli jotain ostaa ja mukaan tarttui tarpeellinen Mombasa-mekko. Eli siis kaftaani-tyyppinen ranta/allaspaituli. Kuvaa ei vielä tähän hätään tule, ehkä seuraavalta Mombasan-reissulta sitten. Ei muuten muistettu ottaa kuvaa oikeuspäivänäkään. Silloinhan olimme ykköset päällä koko porukka!
Miukulla sattui tänään pieni vahinko. Aika kummallinen sellainen. Kaakaopussia tarpeeksi kauan puristeltuaan hän sai pussin sisällön hulvahtamaan pitkin keittiön seiniä...pienehkö siivoaminen...pöllyävää tavaraa tuo kaakao...
Mutta kyllä se kaakao sitten maistuikin iltapalaksi. Osa nesteestä löysi tiensä myös näkkileivän joukkoon.
Ja tässä kuva aamu/ilta/välipalasta. Nam! Haarukalla vaan muussataan pehmeää avokadoa näkkärin päälle. Siihen vielä ripaus suolaa ja pippuria, aah!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti