Vieraat lähtee

Anneli ja Toni palasivat Mombasasta torstaina. Perjantai-iltana he sitten ajelivat Jomo Kenyattalle tarkoituksena hypätä Lontoo-Helsinki-koneeseen iltamyöhällä. Itseasiassa vielä tälläkään hetkellä he eivät ole vielä Suomessa...Kone oli myöhässä ensin hieman ja sitten hieman enemmän. Loppujen lopuksi kone Lontooseen pääsi lähtemään 12 tuntia myöhässä ja koko sen ajan (yön yli) vieraamme odottivat kentällä. Eilen illalla tuli viesti, että ovat Lontoossa hotellissa ja todennäköisesti jossain vaiheessa aamupäivää pääsevät lennähtämään Helsinkiin. Huh huh! Syyksi myöhästymiseen sanottiin lakko, työnseisaus tai jotain vastaavaa. Eka kerta kun meidän vieraille sattui tällaista, toivotaan että oli viimeinen myös viimeinen kerta.

Tässä viimeisenä iltana Talisman-ravintolassa illallisella.

 

Torstaina Markolla oli projektina maailman täydelliset itse tehdy hampurilaiset. Kuten Esther sanoi: "There´s a jam in the kitchen" kun kaikki kolme pyörimme siellä pilkkomassa ja sekoittamassa. Olipas kyllä hyviä hamppareita, lohkoperunoineen ja coleslaweineen. Erityisesti pihvit ja vielä erikseen tehdyt kaksi erilaista majoneesia olivat maukkaita.

Tässä syntyy majoneesi. Joka kyllä juoksettui ensimmäisellä kerralla. Sekoittimessa  lienee liian kovat kierrokset. Toinen kokeilu vatkattiin käsin ja hyvää tuli.

 

Maistuu!

 

Valitettavasti meidän pihalta ei löydy jakarandaa, joka tällä hetkellä kukkii todella upeasti ympäri kaupunkia. Puussa ei kukintavaiheessa ole juurikaan lehtiä, joten näky on hieno. Kaukaa näkyy epätodellisen violetteja puita kukintoineen, upeaa!

 

Miukun herkkua on ruokosokeri. Sitä myydään kadunkulmissa ja katujen varsilla erityisesti ruuhka-aikaan autossa istujille välipalaksi. Pussillinen, eli yksi tuollainen n. 60 cm varsi pilkottuna maksaa 50 ksh. Mies kuorii ja pilkkoo varren odottaessa joten aina saa tuoretta. Palasia purraan ja imeskellään kunnes kaikki mehu on irrotettu. Sen jälkeen kuiva kuitu syljetään pois. Virkistävää ja energiapitoista. Ja kuulemma terveellistä. Joku mies oli Markolle kehunut, kuinka ruokosokerin pureskelu tekee hyvää hampaille ja irtoava neste on myös hyväksi ihmiselle. Itse olemme ajatelleet, että se on päinvastoin epäterveellistä, emmekä ole antaneet tätä herkkua Miukulle kovin useasti. Marko kävi kuitenkin tutkailemassa netissä ja niin vain siellä sanottiin myös, että kovan kuidun pureskelu tekee hampaille hyvää ja että irtoava neste totta tosiaan on terveellistä, myös hampaille! Nyt sokeriruokoa onkin syöty pari päivää putkeen...Mikaelhan vei muuten näitä varsia pari tuliaiseksi Suomeenkin. Tiedä sitten syötiinkö niitä Hyvinkäällä??

 

 

Nairobissa on nyt viikon ajan ollut maatalousmessut, jotak ovat sekoittaneet liikenteen totaalisesti. Messut ovat Ngong Roadin tuntumassa lähellä Junctionia, eli juuri sillä suunnalla, minne me päivisin liikumme. Olemme nyt löytäneet uuden oikoreitin välttääksemme Junctionin risteyksen. Oikoreitti kulkee Kawangaren slummin sivuitse pienten putiikkien ohitse. Sieltä kulkevat myös matatut ja muut autoilijat, joten aivan turvallista se on. Päiväsaikaan siis. Tässä muutama autosta ohimennen napattu kuva.

Messut ovat tavallisen kansalaisenkin kohokohta. Presidentti Kibaki kävi alkuviikosta avaamassa messut. Sinä päivänä Ngong Road oli täynnä poliiseja ja liikenne uskomattoman sujuvaa! Oli ihanaa ajaa huristaa pysähtymättä Karenista koululle. Samana päivänä bussilasteittain koululaisia ympäri Keniaa saapui messuille. Olivat ilmeisesti lähteneet joko todella aikaisin aamusta tai ajaneet Nairobiin jo edellisenä iltana, sillä busseja tuli todella kaukaa lännestä ja pohjoisestakin. Toisena päivänä oli sitten Nairobin koululaisten vuoro, jotka olivat saaneet vapaapäivän koulusta mennäkseen messuille. Myös Jeremy pyysi lauantain vapaaksi aikomuksenaan viedä pikkuveljensä messuille. Jotain aivan mahtavaa siellä varmaan sitten on, kun kaikkien piti sinne päästä. Itse emme jaksaneet lähteä höntäilemään ihmispaljouteen.